perjantai 23. lokakuuta 2020

Linna auringon ja meren välkkeessä

Kalmarin linna ilta-auringossa.

Kuten edellisessä jutussa totesin, linna oli toissasyksyisen Kalmarin-matkamme eniten odottamamme nähtävyys. Mahtava se olikin. Jo silloin, kun junamme saapui asemalle, näimme linnan sykähdyttävän siluetin matalalta paistaneen auringon hohdetta vasten. Parin tunnin kuluttua teimme iltakävelyn merenrannan puistoon, josta saimme ihastella linnaa vastarannalla. Mielemme täytti seuraavan päivän odotus.

Kuten lähes kaikilla matkoillamme, meillä oli säiden suhteen taas uskomattoman hyvä tuuri. Päivänä, jonka olimme varanneet Kalmarin linnaa varten, oli aurinkoinen, lämmin ja tyyni sää, joka sai meren ja puistojen lokakuiset värit oikein loistamaan.

Kalmarin puistoissa on paljon viihtyisiä istuskelu- ja näköalapaikkoja.

Kaupunginpuiston läpi kulkee upea kävelyreitti Kalmarin linnalle.

Kävelimme ensin samaan linnaa vastapäätä sijaitsevaan Sylvanderinpuistoon, jossa olimme jo edellisenä iltana käyneet. Sieltä kiersimme Linnanselkää reunustavaa rantatietä pitkin Kaupunginpuistoon ja edelleen linnan luo.

Kalmarin linna lännestä, pääsisäänkäynti.

Linnanhoitajan talo nostosillalta kuvattuna.

Kalmarin linnan nimikkoruusu linnanhoitajan talon puutarhassa.

Sisätiloiltaan Kalmarin linna ei ollut aivan niin vaikuttava kuin ulkopuoli antoi odottaa, mutta kiinnostava toki. Vaikutelmaksi jäi, että perusnäyttelykokonaisuus oli toteutukseltaan hieman vanhentunut.

Koimme linnan kiehtovaksi ensisijaisesti upeana rakennuksena, ulkomuodoltaan ja sijainniltaan. Paikan ja sen asukkaiden historian yhtymäkohdat Turkuun olivat tietenkin myös kiinnostavia.

Kultainen sali, jonka kasettikatto on 1500-luvulta. Seinillä olevat taulut ovat nykyaikaisia kopioita.
Kuva: Jouni Perhovaara

Erik XIV:n salonkia.

Rekonstruktio Kustaa Vaasan ja Margareeta Leijonhufvudin tyttären Elisabetin puvusta.

Kalmarin linnankirkon keskikäytävää.

Linnankirkon alttaritaulu on vuodelta 1773.
Kuva: Jouni Perhovaara

Linnankirkon saarnastuoli.

Ikkuna linnankirkossa.

Museokierroksen jälkeen jäimme vielä tunneiksi viettämään aikaa linnaa ympäröiville valleille. Meri ja aurinko tekivät maisemasta rauhoittavan ajattoman.

Kalmarin linnan läntiseltä vallilta kaakkoon.

Linna lounaan puolelta.

Näkymä linnalta Eteläisen hautausmaan suuntaan.

Linna idän puolelta.
Kuva: Jouni Perhovaara

Kalmarin linnan valleilta oli lumoava näkymä Kalmarinsalmelle ja Öölannin suuntaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti