keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Työtä ja hupia Paimiossa

Käsityömuseo Miila sijaitsee funkisrakennuksessa Vistantien varrella Paimion keskustassa.

Keväällä 2020 minulla oli ilo olla projektitöissä Paimion kulttuuripalvelujen parissa. Siinä yhteydessä avautui mahdollisuus tutustua paremmin viehättävään kaupunkiin, jossa olin aiemmin käynyt vain muutaman kerran.

Työssäni sain muunmuassa suunnitella ja toteuttaa Käsityömuseo Miilan perusnäyttelyn toisen osan uudistusta. Opin siinä tehtävässä valtavan määrän uusia asioita museotyöstä. Koronaepidemiatilanteen vuoksi tein osan työstä etänä kotonani Turussa, ja lähityötä tein suurelta osin yksikseni Miilassa. Se tuntui turvalliselta.

Avarat maisemat ovat osa Paimion viehätystä. Kuva on otettu aivan keskustassa Vistantien varrella helmikuisena arkiaamuna.

Jussi Vikaisen Raivaajapatsas (1967) katsoo jäätyneen lammen pintaa Paimion kirkkopuistossa.

Kevään aikana Miilaa ei vielä saatu auki, ja uusi näyttelykin jäi silloin viimeistelemättä, koska osaa tavanomaisesta työvoimasta ei ollut saatavilla koronarajoitusten vuoksi. Näyttely tuli kuitenkin hienosti valmiiksi myöhemmin harjoittelijavoimin. Tänä keväänä Miila avautuu jo toukokuussa ja on auki läpi kesän.

Miilan uusi perusnäyttely kertoo arjen käsitöiden tarinaa sadan vuoden ajalta.

Viime kesänä teimme kumppanini kanssa hauskan päiväretken Paimioon. Silloin näin Miilan uuden perusnäyttelyn ensimmäistä kertaa valmiina.

Kävimme samalla reissulla myös kiinnostavassa ja kekseliäästi toteutetussa Paimion Sähkömuseossa, joka on sähkötekniikan erikoismuseo. Miilan tapaan sekin sijaitsee aivan Paimion keskustassa, lähes vastapäätä Miilaa Vistantien toisella puolella. Jutun kuvat ovat osaksi siltä päivältä, ja osan otin jo aiemmin keväällä työn ohessa.

Paimion Sähkömuseossa on todellisia aarteita, esimerkiksi taskukokoinen väritelevisio.

Pyhä Mikael ja marttyyrit

Paimion Pyhän Mikaelin kirkko ympäristöineen on vaikuttava nähtävyys. Kirkko on rakennettu 1600-luvulla, ja sitä ympäröivä kirkkopuisto suunniteltu ja toteutettu 1960-luvulla. Kirkko näkyy läheisen Paimion kirjaston lasiseinän takana kuin vuorokauden- ja vuodenaikojen mukana muuttuvana taideteoksena. Se osoittaa mahtavaa kokonaisuuksien tajua kaupungintalon ja siihen kuuluvan kirjaston suunnittelijoilta.

Paimion Pyhän Mikaelin kirkko puolikuun alla illansuussa helmikuussa 2020.
Paimion kirkon alttaritaulun maalaukset ovat useamman taiteilijan käsialaa. Keskimmäisenä on R. W. Ekmanin teos.

Marttyyrien kuvat koristavat Paimion kirkon urkulehterin kaidetta.

Matteus, Jeesus ja Johannes Kastaja; osa Jonas Bergmanin maalaamasta kokonaisuudesta.

Useimmat Pyhän Mikaelin kirkon maalauksista ovat turkulaisen Jonas Bergmanin 1750-luvulla maalaamia. Urkulehteriä reunustavat marttyyrimaalaukset ovat mielenkiintoinen kokonaisuus. Ne esittävät mm. Jeesusta, Johannes Kastajaa ja apostoleja. Jokaisen henkilön nimen lisäksi maalauksessa on kerrottu hänen kuolintapansa.

Paimion Pyhän Mikaelin kirkkoon pääsee turistina sisälle vain kesä- ja heinäkuussa.

Paimion kirkko ja hautausmaa.
Paimion keskustasta voi löytää yllättäviä, maalauksellisia näkymiä.
Paimion paloasema kuvattuna Käsityömuseo Miilan pihalta.
Pyhän Mikaelin kirkon ja Paimion kaupungintalon välisen puistoalueen hehkua kesällä 2020.