tiistai 15. syyskuuta 2015

Kuninkaan kaunis lahja

Näkymä Uppsalan linnan pihalta kasvitieteelliseen puutarhaan päin.
Kävelyretkillämme Uppsalassa kävimme katsastamassa myös yliopiston kasvitieteellisen puutarhan. Se perustettiin nykyiselle paikalleen linnanpuistoon 1700-luvun lopulla.

Aiemmin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan virkaa oli toimittanut nykyään Linnénpuutarhaksi kutsuttu paikka. Se oli osoittautunut ajan mittaan ahtaaksi, eikä myöskään soveltunut viljelysmaaksi kovin hyvin, sillä läheinen joki tulvi usein ja aiheutti ongelmia.

Kustaa III lahjoitti yliopistolle vuonna 1787 linnanpuiston alueen uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten. Barokkityylisen puiston oli suunnitellut arkkitehti Carl Hårleman.

Näkymä puutarhasta linnan suuntaan. Paikka on säilytetty mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena muotopuutarhana, jota värikkäät istutukset täydentävät. Pensaiden muoto toistuu linnan pihan tuntumaan asti.
Puutarhamaisemaa hallitsee uusklassinen Linneanum-niminen rakennus, jossa sijaitsee yhä käytössä oleva kasvihuone. Alueella on myös nykyaikaisia kasvihuoneita, joissa on muun muassa trooppisten kasvien kokoelma.

Linneanumin suunnittelivat Olof Samuel Tempelman ja Louis Jean Desprez. Rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1807.
Puutarhassa käydessämme oli myöhäinen perjantai-iltapäivä. Meidän lisäksemme paikalla näkyi vain muutama muu ihminen sekä suihkulähteessä pulikoinnista riehaantunut koira. Tunnelma oli kesäisen loistava ja rauhaisan pysähtynyt. Aurinko peittyi hetkittäin tummiin pilvenriekaleisiin, mutta sade alkoi vasta sitten kun istuimme jo mukavasti muutaman korttelin päässä ravintolassa illallista odottamassa.

Linnan pihalta alas johtava portaikko näyttää jatkuvan suoraan puutarhaan, vaikka välissä on todellisuudessa ajotie.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Apinankoppeja ja auringonkukkia professorin puutarhassa

Carl von Linnén entinen virka-asunto Uppsalassa.
Ennen kuin jatkan kesäkuun matkaamme koskevien pikkujuttujen kertomista, hyppään hetkeksi ihan viimeisimmän reissumme tunnelmiin. Tuli nimittäin juuri käytyä ensimmäistä kertaa Uppsalassa, ja sen jälkeen vietimme vielä hiukan aikaa tutussa ja rakkaassa Tukholmassa.

Uppsalan-vierailumme parhaita paloja oli käynti luonnontieteilijä Carl von Linnén (1707-1778; vuoteen 1761 asti Linnaeus) isännöimässä entisessä yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja hänen kodissaan, joka on nyt museona. Puutarhasta vastaa nykyään Uppsalan yliopisto ja kotimuseosta Linné-seura.

Linnén kotitalo toimii nykyään museona. Rakennus on valmistunut vuonna 1693. Huomaa viehättävät valeikkunat. Patsas esittää Linnaeusta nuorena opiskelijana.
Puutarhan nurkassa, Svartbäcksgatanin varrella sijaitseva Linnén kotitalo kiehtoo esineineen ja tarinoineen. Puutarhan vastakkaisessa päädyssä häämöttää orangerie eli entinen kasvihuone. Se on rakennettu vuonna 1744 arkkitehti Carl Hårlemanin piirustusten mukaan. Orangeriessa on pieni näyttely, joka kertoo puutarhasta ja Linnén työstä.

Vaikka syksyn ensi henkäys oli jo haalistanut osan kasvien loistosta, vielä puutarha tarjosi kaunista katseltavaa. Barokkityylinen, symmetrinen muotopuutarha on tarkka rekonstruktio siitä, miltä paikka on näyttänyt Linnén aikana.



Suurin osa puutarhasta on jaettu kahteen puoliskoon, joita pensasaidat ympäröivät. Toiseen puoliskoon on istutettu monivuotisia kasveja, toiseen  yksi- ja kaksivuotisia.

Pensasaitojen takaa kuului puutarhatyöntekijöiden ahkeroinnin ääniä. Perhoset ja ampiaiset hyörivät omissa puuhissaan. Unikot keimailivat silkkihepenissään ja pulleat auringonkukat nuokkuivat kesästä kylläisinä.

Professori kutsui Uppsalan yliopiston opiskelijoita kuuntelemaan opetusta tämän pöydän ääreen talonsa toiseen kerrokseen. Opiskelijat maksoivat erikseen näistä yliopistoluentojen ohella järjestetyistä tilaisuuksista. Tarinoiden mukaan jono kulki portaita pitkin alakertaan asti.
Linnén aikana puutarhassa oli myös elävien, eksoottisten eläinten kokoelma, johon kuului muun muassa apinoita ja papukaijoja. Eläimet asuivat kuvan orangeriessa eli lämmitettävässä kasvihuonerakennuksessa ja ulkona puutarhassa. Kuvan vasemmassa ja oikeassa laidassa näkyy neljä harmaata, pientä koppia tolppien varassa. Ne ovat kopioita alkuperäisistä apinankopeista.
Puutarhuri Dietrich Nietzelin suunnitteleman tekolammen edustalla seisoo kopio Venus-patsaasta, jonka Linnaeus hankki Piperin puutarhasta Tukholmasta vuonna 1758. Täysalaston patsas aiheutti aikoinaan skandaalin.